Opettelin kolmisen vuotta sitten uudestaan neulomaan, kun oli yläasteen kässäntuntien jälkeen päässyt vähän unohtumaan. Siitä lähtien syksyisin ja talvisin on syntynyt ihan kivasti villasukkia, huiveja ja pari pipoakin, eikä ne mitään ihan susirumiakaan ole ollut. On kuitenkin yksi poikkeus: lapaset. Nuo murheenkryynit on aina liian kaposia, vaikka nykyään mun käsiala muuten on noin puolitoista kertaa suurempaa kuin aiemmin - mysteeri sekin. Joululomalla sain kaiken huipuksi vielä älynväläyksen kokeilla kirjoneulelapasia. Virhe.


Mitä blogini nimi kertookaan, ei tästä lapasesta lähtenyt kyllä mitään muuta kuin hermot. Ylhäällä näkyy toinen yritys, koska ensimmäinen oli - nyt yllätytte - liian kapea. Kuva on hyvin harhaanjohtava, tuossa lapasenalku näyttää vielä suorastaan lupaavalta, ja kirjoneulekin ihan asialliselta. Lopputulos: tästäkin tuli liian kapea. Itse asiassa tismalleen yhtä kapea kuin ensimmäisestäkin, vaikka siinä on kerroksessa kuusi silmukkaa enemmän. Miten tää on edes käytännössä mahdollista, kysyin vaan, ja survoin lapaset kiukkuisena lankakorin pohjalle. Nyt alkoi taas harmittaa, kun ajattelinkin asiaa. Saakeli kun näistä tulisi kivat, ellen olisi kroonisesti kyvytön neulomaan lapasia.

Lohduttaudun siis neulomalla lisää huiveja ja villasukkia.

2 kommenttia

Someikonit © JH / Koodikielellä.blogspot.fi. Sisällön tarjoaa Blogger.

Etsitkö jotain?

Instagram