On ilmoja pidellyt
lauantai 17. elokuuta 2013
Suomessa suunnilleen ainoa small talk -aihe on sää. Siis huono sää, koska eihän täällä hyvää olekaan, ja jos on, ei siitä ole mitään syytä puhua. Nyt rikon kuitenkin tabun, ja väitän, että hyvätkin ilmat tykkäävät meistä.
Eilen vietettiin kesän ensimmäisiä läksiäisiä (juhlakalun suunta on muuten Montréal, tykkään tykkään tykkään!), ja kun vajaa kuukausi sitten juhlapaikaksi täsmennettiin puisto, mietin perisuomalaiseen tapaan, että nyt kaivetaan kyllä verta nenästä. Samaa mietin myös alkuviikosta, päivää ennen läksiäisiä ja eilen aamulla, koska säät ovat olleet, no, tiedätte itsekin. Lopulta juhlapäivän sää näytti ja tuntui suoraan sanottuna törkeän hyvältä, kuten yllä näette.
Tyypillinen esimerkki suomalaisesta juhlasäästä. 22 ikävuoteeni mahtuu myös aika monet rippijuhlat, yo-juhlat, muutamat häät ja mitä näitä sukukarkeloita nyt on. Enkä muuten muista yhtä ainutta, joissa olisi ollut huono sää. Sääpessimistit sanokoon mitä sanovat.
Ps. Kiitos Roosa vielä erinomaisista karkeloista ja ihanaa Québeciä!
Lähetä kommentti