Bummeln in Berlin

Bummeln in Berlin

tiistai 18. helmikuuta 2014

Olen kahden reissun aikana viettänyt Berliinissä yhteensä viikon, ja niinkin pitkän kokemuksen syvällä rintaäänellä tunnustan, että tykkään tästä hipsterimetropolista lähes luvattoman paljon. Aiemmat kokemukseni suurkaupungeista rajoittuvat lähinnä päiväreissuihin, joten katselen täällä suurella mielenkiinnolla joukkoliikennearkea (jonka kanssa berliiniläiset elävät näemmä vähintäänkin avoliitossa), ihmisiä ysärituulipuvuissa ja viehättävää arkkitehtuurisekamelskaa. Ainoina miinuspuolina mieleen on juolahtanut, onko mahdollista kyllästyä a) joka puolella puskeviin alternative-hipsterikahvilabaareihin tai b) hyvien hengailumestojen käsittämättömään ylitarjontaan. Rankkaa on berliiniläisen elämä. Köyhyys, sosiaaliset ongelmat ja asuntojen käsiin räjähtäneet hinnat on tietty jo niin nähty - arm aber sexy ja sillei.

Mitä tässä sitten ollaan tehty viime päivät? Tunnustan, ei kerrassaan mitään erikoista. Nukuttu pitkään, vietetty hitaita aamuja, jätetty bilettämiset muille - vanhuus ei selkeästi tule yksin. Eilen käytiin Mauerparkin kirppiksellä, joka oli toki näkemisen arvoinen, mutta ahdistavan täynnä turisteja ja hinnat tietty sen mukaiset. Karjalanpiirakoita pyöräytettiin ensimmäistä kertaa koskaan alusta loppuun asti (miksei kukaan kertonut, ettei se mitään rakettitiedettä ole?) ja syötiin kansainvälisessä seurassa. Emännän nurkilla on myös elokuvateatteri (kahvilabaareineen tietty), jossa leffat hurisevat filminauhalta ja penkkirivistöjen uupuvat osat on korvattu pinnatuoleilla ja sohvilla.

Ja sitten oli tietysti brunssi. Voin paljastaa, että sen tuhoamisessa vierähti hetki jos toinenkin.