Runebergejä ja tuhti suklaakakku
maanantai 3. helmikuuta 2014
Kuten postauksista voinee päätellä, kuunvaihde on mennyt aika ruokapainotteisella linjalla. Niin myös sunnuntaina, kun siskon kanssa innostuttiin runebergintortuista. Suomessa en liikauttaisi eväänikään niitä leipoakseni, mutta kyllä niitä edes puolikas on tähän aikaan vuodesta saada, jos ei muuten niin kaverin kanssa jaettuna yliopiston kuppilassa. Täällä tietysti turha toivo, joten pakko oli itse aktivoitua. Siskokin oli runebergummikko, joten yllätyimme molemmat lopulta ihan siedettävistä yksilöistä, vaikka suuremman ulkonäköfiaskon ainekset olivat ilmassa. Reseptillä sai mukiinmeneviä settejä, mutta joku olennaismaku näistä jäi uupumaan. Arvuuttelimme punssia. Teoriassa kokeiluja voisi jatkaa ensi vuonna, nyt kun jää on kerta rikottu.
Tutummalla maaperällä mentiin lauantai-iltana langon kanssa. Meille molemmille maistuu suklaa lähes missä muodossa tahansa, joten rykäistiin kaikkien suklaakakkujen äiti. Kuten niin kuvista kuin ohjeestakin voi päätellä, lopputulos oli melko tuhti, ja kahta palaa enempää ei minunkaan veroiseni sokerihiiri saa kerralla alas. Empiirisen testauksen perusteella voin suositella kyytipojaksi esimerkiksi turkkilaista jogurttia pahinta sokeriyliannostusta taittamaan. Resepti on paikallisen luomuruokakaupan peruja, ja laitan sen tässä teillekin megalomaanisen suklaanhimon varalta.
Astetta suklaisempi suklaakakku
300 g tummaa suklaata
250 g voita
6 kananmunaa
230 g ruokokidesokeria
3 rkl vehnäjauhoja
Sulata paloiteltu suklaa ja voi vesihauteessa. Erottele kananmunat. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Vatkaa toisessa kulhossa keltuaisia ja sokeria viitisen minuuttia.
Sekoita keltuais-sokerivaahto jäähtyneeseen suklaa-voiseokseen. Kääntele valkuaisvaahto ja jauhot taikinaan. Kaada voideltuun ja sokerilla leivitettyyn uunivuokaan (me oltiin laiskoja ja tyydyttiin leivinpaperiin) ja paista 180 asteessa noin 25 minuuttia.
Anna jäähtyä ja sirottele päälle kaakaojauhetta.
Lähetä kommentti