Marburg

Marburg

sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Reissut, uudet löydöt ja kuvamateriaalin edes kohtalainen laatu tuntuvat kerääntyvän aina samoille viikoille. Helmikuun alku esimerkiksi oli juuri sellaista ravaamista, että sain kaiken Berliinin ynnä muun jälkeen vasta nyt inspiraation uuteen reissupostaukseen, vaikka Marburgissa käytiin jo helmikuun alussa.

Marburg on kompakti yliopistokaupunki vajaan parin tunnin junamatkan päässä pohjoiseen, ja vanhakaupunki siellä on soma kuin mikä. Olen käynyt siellä kerran ennenkin joitakin vuosia sitten ja tykkäsin kovasti. Me pääsemme sinne Semesterticketillä ilmaiseksi, eikä yhtään haitannut, että visiitistä oli kavereiden kanssa pitkään puhetta. Viimeisellä viikolla ennen seurueen hajaantumista saimme vihdoin käytyä, ja se oli kiva päivä se.

Grimmin veljekset ovat molemmat opiskelleet kaupungissa, minkä kunniaksi vanhassakaupungissa kulkee Grimm-Dich-Pfad (Grimmaa itsesti -polku, heh heh), jota seuraamalla löytää katukuvasta Grimmin satujen hahmoja. Niitä etsimme aarteenmetsästäjien innolla, ja löydettiinkin puolet - ei sillä etteikö puoli päivää riittäisi, vaan siksi että harhailimme sivukujilla ja vanhankaupungin kyljessä sijaitsevalle linnalle maisemia katselemaan. Mitään suurempia spektaakkeleita vierailu ei tarjonnut, mutta oli mukavaa haahuilla pitkin katuja, silmäillä ympärilleen ja nauraa samalla huonoille vitseille.

Vannoutuneena kahvilafriikkinä muuten nyrpistelin nenääni, kun päädyimme hengähdystauolle keskustan geneerisen elegantisti sisustettuun kuppilaan, joka oli näemmä rouvasihmisten suosiossa. Vähän kuin olisi Extrablattissa käynyt. Jouduin kuitenkin perumaan muminani ylihinnoittelusta, kun kuppi kahvia ja hervoton kakkujärkäle kustansivat alle viisi euroa. Onneksi seurakin oli niin hyvää, että sain akuutin hipsterikahvilankaipuuni pidettyä kurissa.