Krakovassa oli melkein kesä, raikas ilma ja vaihtoehtoiseksi kehuttu juutalaiskortteli Kazimierz. Joskin nää alternative-nimitykset hämmentää. Eikö ne ole jo silkkaa valtavirtaa, vai eikö kaikki olekaan yhtä hip kuin me? Kaikki olivat kehuneet kaupunkia ehdottomaksi matkakohteeksi, jos Puolassa sattuu piipahtamaan, ja onhan se nätti kuin mikä. Me kuitenkin kyllästyttiin geneerisen keskieurooppalaisen näköiseen vanhaankaupunkiin alta aikayksikön ja suunnattiin samantien Kazimierzin kahviloihin ja putiikeihin, joten valokuvia toistaan kauniimmista taloista, kirkoista ja muista hömpötyksistä ei muistikortille liiemmin tallentunut. Kaiken kaikkiaan Krakova tuntui lähinnä samanlaiselta kuvaukselliselta turistikaupungilta kuin mikä tahansa soma mesta missä vain Euroopassa, ja usein piti oikein muistuttaa itseään, että oltiin nimenomaan Puolassa.

Erinomaiset pari päivää siellä joka tapauksessa vietettiin, mikä olikin aivan sopiva aika. Ilma oli kuin morsio, ja päädyttiin myös Vltavan rantaan istuskelemaan ja juomaan raparperi- ja matelimua. Tuntui samalta kuin Suomessa toukokuun lopulla, kun koulu on jo ohi ja kaikkialla vihertää. Reissun matkamuisto-ostokset suoritettiin myös Krakovan pikkuputiikeissa, ja minä päädyin puolivahingossa ostamaan puolalaisen kokoonpanon LP:n elektronista tanssijazzia. Pieniä sivuseikkoja, etten omista vinyylisoitinta tai että levy raahautuu lopulta Suomeen noin puolen Euroopan halki. Reissun helmiin kuului myös hehkuviini sympaattisessa absinttibaarissa, jossa tutustuttiin australialais-kanadalaiseen vaihtariporukkaan.


Jenni täytti eräänä päivänä vuosia, ja juuri se hetki oltiin varattu Auschwitzille. Hilpeät pirskeet olikin. Oltiin molemmat hermoiltu etukäteen, kuinka paljon visiitti ahdistaa, mutta ilmeisesti henkinen valmistautuminen kannatti, koska liian pahalta ei tuntunut missään vaiheessa. Leirin kauheudet eivät tulleet myöskään iskuna vasten kasvoja, kun ne oli kaikki tiedossa jo etukäteen. Siitä huolimatta se käsittämätön epäinhimillisuus ja julmuus veti kyllä hiljaiseksi. Oli absurdia katsella samoja koivuja, joita keskitysleirivangit olivat tuijotelleet seitsemänkymmentä vuotta sitten.


Kraków was very picturesque and a bit too touristic. Fortunately we found our way to the Jewish part Kazimierz in no time and spent the time in the alternative cafés, boutiques and on the Vltava River. A visit to Auschwitz nearby was a must. It wasn't as agonizing as we had feared but rough enough to make us quiet for a while.
 

2 kommenttia

  1. Oi teidän reissu kuulostaa mainiolta. Ja Krakova, sinne haluisin vielä palata! Matkustettiin Puolan aikoina pari kertaa sukulaisten kanssa Krakovaan. Käytiin myös Auschwitzissa ja Birkenaussa. Meillä oli siskon kanssa värikkäät asfalttiliidut mukana ja piirrettiin niillä ruutuhyppelyruudut Birkenaun pihamaalle ja hypittiin ja naurettiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, mä olin jo aivan unohtanut sun Puolan-aikasi! Hitsi, ois voinut kysyä muuten sulta vinkkejä. Hoho, hyvä leikkipaikka teillä ollut! Ihan kiva että sielläkin on silloin tällöin ollut iloista elämää. :)

      Poista

Someikonit © JH / Koodikielellä.blogspot.fi. Sisällön tarjoaa Blogger.

Instagram