Reissussa: Praha ilman Tsekkiä

Reissussa: Praha ilman Tsekkiä

torstai 24. huhtikuuta 2014

Loman viimeinen matkaraportti on nyt käsillä. Krakovasta siirryttiin nähkääs reissun päätepisteeseen Prahaan vielä kolmeksi päiväksi. Köyhinä opiskelijoina päädyimme tietenkin katu-uskottavaan yöjunavaihtoehtoon ilman makuuvaunupaikkoja. Aamu Prahassa koitti asiaan kuuluvasti kiukkuisena, koomaväsyneenä ja kipeillä niskoilla, mutta tulipahan tehtyä.

Reissuväsy alkoi jo hieman painaa, ja ensimmäisenä päivänä ei jaksettu innostua koko kaupungista yhtään. Onneksi fiilis parani iltaa kohden kakkupaloilla ja cocktaileilla, ja sittemmin loppureissu sujui taas hyvillä mielin. Motoksi muodostui aika pian "En kestä." Ei kestetty, kuinka kaunista Prahassa oli. Loogisena jatkumona siellä oli myös niin paljon turisteja, ettei me todellakaan kestetty (eikä huhtikuu ole vielä edes sesonkiaikaa). Löydettiin eräänä iltana myös niin hipsteri baari, ettei sitä meinannut kestää edes Berliinin hemmottelema Jenni. Samaisessa paikassa sain Elämäni Parhaan Drinkin, josta en ole vieläkään päässyt yli - hyvässä mielessä siis.

Jotenkin eksyttiin aina päivisin vanhaankaupunkiin, vaikka ei olisi ollut tarkoituskaan, mutta illat vietettiin tiiviisti katu-uskottavasti itäisemmissä kaupunginosissa, josta löydettiin kaikki parhaat kapakatkin, yhtä vanhankaupungin errrinomaista kahvilaa lukuun ottamatta. Olen jo pitkään haaveillut portviinilaseista, joita käytiin metsästämässä eräässä vanhan tavaran liikkeessä, jossa myyjä kertoi laseista kaiken mahdollisen ja jonne melkein hävittiin itsekin kaiken rihkaman joukkoon. Harmiteltiin taas, ettei reissatessa viitsi oikein ostaa mitään, ja lasitkin jäi lopulta kauppaan, vaikka oikeastaan sieltä olisi voinut ostaa kokonaisen matkabudjetin edestä vaikka mitä. Kosto-ostettiin sentään kevään ensimmäiset mansikat - kirjaimellisesti näön vuoksi, kuten myöhemmin kävi ilmi, koska ne maistuivat lähinnä talvitomaateilta. Ei se mitään, pääasia että meistä on kateuskuvia syömässä mansikoita huhtikuussa.

Praha itsessään jätti vähän samat fiilikset kuin Krakova, joskin potenssiin kolmekymmentä. Kyllästyttiin ensinnäkin toistaan kauniimpiin pytenkeihin, kirkkoihin ja katuihin ennätysajassa, ja toisekseen joka puolella vellova kameralauma alkoi ottaa aika nopeasti päähän ei sillä että oltaisiin omien Olympuksiemme kanssa erotuttu mitenkään joukosta. Onneksi oli niitä muitakin kaupunginosia ja paikkoja, jonne päästiin hengähtämään, mutta taas oltaisiin kaivattu paikallista opasta kierrättämään meitä siellä, missä paikalliset viettävät aikansa. Pakko myöntää, että petyin Prahaan aikamoisesti. Olin jo vuosia haaveillut pääseväni sinne, mutta se tuntui älyttömältä turistikuplalta, eikä meille oikeastaan missään vaiheessa tullut tunnetta, että nytpä ollaan Tsekissä.

Vaan ei siinä mitään, tulipahan käytyä. Koko puolentoista viikon reissu itsessään oli aivan huikea. Puolet ajasta vietettiin kyllä kahviloissa, mutta tuli siinä sivussa muutakin nähtyä. En ollut aiemmin käynyt päivävisiittejä enempää Itä-Euroopan puolella, ja kaiken kaikkiaan jäi suuri mielenkiinto tutustua muihinkin saman ilmansuunnan mestoihin. Oli niissä kuitenkin jotain erilaista ja uutta verrattuna kokemiini Länsi-Euroopan maihin. Tsekillekin antaisin kernaasti toisen mahdollisuuden! Komeista tsekkiläismiehistä puhumattakaan, herranpieksut sentään.

Suuret kiitokset Jennille parhaasta matkaseurasta ja niistä lukuisista kuvista, joita näissä raporteissa vilahtelee! Erityismaininta myös Lumiaan ladatuille kartoille, joita ilman oltaisiin oltu hukassa mahdollisesti jo Poznanista lähtien.

Prague was our last stop. We had our moments there: the city is really beautiful, I discovered the best cocktail in the best bar of all times and we had the first strawberries of the year. In general we we're disappointed though. The city felt like a huge tourist bubble with hardly any locals.

All in all the trip was a success though, I enjoyed all of it. Thanks to Jenni for the awesome company, all the photos and the downloaded maps in her Lumia - I wonder where we would be without them, literally.