Vahinkomatkat: Pariisi ja bonuksena Strasbourg
keskiviikko 28. toukokuuta 2014
Kävin lauantaina melko spontaanisti Pariisissa. Sitäkin spontaanimmin meinasin myös jäädä sinne, kun erinäisten sattumien ansiosta missasimme järjestetyn bussikyydin kotiin. Kostoksi päädyimme sitten sunnuntaina Strasbourgiinkin, joten tulipa Ranskaa nähtyä vähän oletettua enemmän. Ilmeisesti olen jo sen verran reissannut ilman suurempia komplikaatioita, että jonkinlainen seikkailu olikin kaiketi ennemmin tai myöhemmin edessä. Hauska reissu oli kaikesta epäonnesta huolimatta, tai ehkä juuri sen takia, mutta olisin pärjännyt myös ilman kahta unetonta yötä ilman suihkua vanhoilla univeloilla maustettuna. Voin paljastaa, että näin alkuviikosta on kyllä nukuttanut hyvin.
Meillä oli Pariisissa vain päivä aikaa, joten mitään syväluotausta ei siinä ajassa ehtinyt tehdä. Olen käynyt siellä kerran aiemmin vajaa viisi vuotta sitten, mutta uusintakierroksenkin jälkeen olen vähän hämilläni: olenko todella suunnilleen maailman ainoa ihminen, jonka Kaupunkien Kaupunki on jättänyt kylmäksi? Onhan se nätti kuin mikä, mutta pompöösit kirkot, hallintorakennukset ja ties mitkä monumentit toisensa perään alkavat allekirjoittanutta kyllästyttää. Kaipaisin enemmän puita ja vähemmän itsetietoisuutta. Viimeksi Puolassa ja Tsekissä reissanneelle hintataso oli myös aikamoinen shokki. Pakko toki tunnustaa, että kärsin jonkinasteisesta asennevammasta Ranskaa kohtaan, millä varmasti oli näppinsä pelissä mielikuvassani Pariisista. Asennevamma on myös tietty sitäkin vitsikkäämpi, kun opiskelen ko. kieltä sivuaineena. Lukioaikojen vaihtovuosi Québecissä jätti selkeästi jälkensä.
Välietappimme Strasbourg sentään piristi koomaista mielialaa niin paljon kuin puolessa päivässä ehti. Päiväkin oli nätti kuin morsio, EU:n parlamenttirakennus käytiin asiaankuuluvasti tsekkaamassa, ja vanha keskusta oli niin soma ettei tosikaan. Kaupunki näytti enemmän saksalaisidylliltä kuin Ranskalta. Siellä voisin piipahtaa joskus toistekin paremmalla ajalla ja virkeystasolla, mutta rehellisyyden nimissä todettakoon, että tämä Ranskan-visiitti vei voimat kyllä hetkeksi.
***
I visited Paris rather spontaniously and almost ended up staying there, as we managed to miss the bus back home. After one sleepless night we took the train to Strasbourg instead, spent the day there and arrived back to Mainz on Sunday, more exhausted we've probably ever been. Paris was alright but still not my favourite city whereas Strasbourg seemed very cute (and quite German).
