Tunnustus. Viime viikkojen aikana uhkasi jo vaihtotunnelmat laskea lehmänhännästä mallia ottaen. Hitusen on ollut kaikenmoista pientä tyhmää, reissaamisesta meinasi väsyneenä mennä maku, ja ihan rehellisesti, kenen saksalaisen kuningasajatus on ollut ajoittaa kesälukukausi huhtikuusta heinäkuun loppuun? Allekirjoittaneen koulumotivaatio ainakin katosi sillä sekunnilla, kun kalenteri vaihtui kesäkuulle. Lisäksi täällä oli alkuviikosta parhaimmillaan 36 asteen helteet, ja kyllä, siinä on 10 kiukkuastetta liikaa. Ja sittenkin vaikka tässä Suomen kesää on alkanut jo kaipaillen ajatella, en kuitenkaan keksinyt liikoja, mitä Tampereella odottaisi. Lisää koulua ja vakavuutta? Paikoilleen jämähtämistä? Arkea, josta en osaisi nauttia?


Ja sitten tiistaina saapui ihana Suomi-neito kylään. Helteet hellittivät inhimillisempiin lukemiin, ja kaiken jäätelön syömisen välissä pystyttiin jopa kävelemään paikasta toiseen, eikä aina tarvinnut edes hivuttautua pelkkiä varjokohtia pitkin. Tallatessa nautittiin kesän lämmöstä ja vihreydestä, aamuisin tankattiin hekumoiden mahat täyteen tuoreita vihanneksia ja hedelmiä ja ihasteltiin saksalaista leipää. Puhuttiin paljon Suomesta ja ulkomailla olemisesta, perheistä ja ystävistä, ikävöimisestä ja kotiin palaamisesta. Oltiin hiljaa. Olin lomalla enkä ajatellut melkein yhtään konstruktiokielioppia, alivuokraamista tai kielimuuria. Ja kaikista parasta, huomasin että Mainzilla on kuin onkin vielä jotain tarjottavaa ja muistin samalla kuinka monta vanhaa ja uutta juttua koto-Suomessa odottaa.

Tulevaisuuden kesäahdistuksien varalle siis muistilistaa: Kaupasta ja markkinoilta on suotavaa kotouttaa kaikki tuoreet hedelmät ja vihannekset sekä iloinen hellemekko. Kesäkatuja pitkin kävellessä on hyvä jakaa tuntoja ja löytää matkan varrelta sattumalta uudet puistot ja kirpparit. Itsensä tuntee kiinnostavaksi parhaiten kiinnostumalla muista ihmisistä. Jumalainen cockail silloin tällöin naisen tiellä pitää, hintaa ei tarvitse katsoa.


A few weeks ago I got a bit tired of the whole exchange year. I've been quite tired, done a bit too much lately and most definitely do not feel like studying in June - who on Earth got the idea of the german summer semester in the first place? At the same time I didn't really know what to miss in Finland either. And just then an old friend from Finland came for a visit. We walked a lot enjoying the wonderful summer and the delicious italian ice cream you can't really avoid here. There was also a lot of talking, just the right amount of silence and the wonderful feeling of being on a holiday and not having to stress about anything. Suddenly I realised that Mainz still has quite a bit to offer and that at the same time I can't wait geting to discover all the new and old thing in Tampere.

2 kommenttia

  1. Allekirjoittaneenkin on pakko tunnustaa, että vaihtoväsy on ilmoittanut läsnäolostaan muutaman kerran. Varsinkin kun näissä helteissä pitää harrastaa koulunkäyntiä! Todellinen aivopieru, sanonpa vaan. Mutta täälläkin auttoi suomalaisen ystäväisen visiitti=)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan kiva kuulla, etten ole ainoa satunnaismurjottaja ainakaan moisilla helteillä. Eivät ne ihmisille sovi, ja koululle nyt vielä vähemmän. Visitoivat ystävät on kyllä parhautta, ja sitähän tässä on vielä Freiburgissa senkin edestä luvassa! Oh je!

      Poista

Someikonit © JH / Koodikielellä.blogspot.fi. Sisällön tarjoaa Blogger.

Instagram