Päästäkää jo lomalle!
keskiviikko 9. heinäkuuta 2014
Vähän on ollut hiljaisempaa menoa blogin puolella viime viikkoina. Osatekosyynä lienee tämä vaihdon lopun vääjäämätön läheneminen, ajatukset ovat nimittäin harhailleet aika paljon muualla kuin virtuaalimaailmassa. Oikeassa elämässä syytän kuitenkin lähinnä yliopistoa ja etenkin huomenna koittavaa tuomiopäivää. Hamstrasin itselleni nimittäin väkipakolla yhden maisterikurssin, joka osoittautuikin varsinaiseksi pähkinäksi purtavaksi (=puolet ajasta en tajua kerrassaan mitään) ja yllättäen huomasin lupautuneeni pitämään koko tunnin mittaisen referaatin. Yksin. Saksaksi. Koko luokan edessä. Ainoana kandiopiskelijana. Esitys on huomenna, ja olen sitä ennen pyrkinyt harjottelemaan esitelmän kyllästymispisteeseen asti läpi, etten sitten pyörry kauhusta h-hetken koittaessa - konstruktiokieliopin läpikäyminen natiivien maisteriopiskelijoiden edessä on lähtökohtaisesti aavistuksen verran jännittävämpää kuin tähänastinen suurin monologini kielikurssilla. Tähän mennessä olen saanut pidettyä hermot jotenkuten kasassa pitämällä riman maanrajassa ja varaamalla huomisillan silkalle hunninkorilluttelulle. Jännitysmomentista kertonee jotain se, että odotan ensi viikolla alkavia kokeita suurena helpotuksena: niihin lukemista voi sentään ongelmitta vältellä pelkäämättä nolaavansa itsensä julkisesti.
Kirottua tässä on vielä se, etten oikein voi jännittää tänään matsin äärellä, onko sunnuntain finaalissa Hollanti vai Argentiina vastassa. Voi mitä uhrauksia koulun eteen täytyykään tehdä.
Lähetä kommentti