KOTONA!
sunnuntai 17. elokuuta 2014
Paluu Tampereelle uhkasi alkaa vähän nihkein tunnelmin. Pari päivää banaanilaatikoissa uiden harvemmin ylentää kenenkään mieltä, ja tunkkaista pyykkiä riitti varastovuoden jälkeen valehtelematta viitisentoista koneellista - mistä näitä kodintekstiilejä oikein sikiää? Toinen muuttopuuhissa mielessä käynyt kysymys oli, kuinka paljon astioita yksinelävä opiskelija voi perustellusti omistaa. Kaikesta huolimatta tavarat on nyt purettu ja asunto kutakuinkin järjestyksessä. Toisin sanoen, olen KOTONA.
Muuttolaatikoiden keskellä oli hetkiä, jolloin katselin astioitani, joita olin vaihdossa niin kipeästi kaivannut - muistan erään illan Prahassa, kun Jennin kanssa avauduttiin astiaikävästämme. Sanokaa hölmöiksi, mutta Teemoja, Bottnia ja Marimekon Oivia muistellessa ei itku ollut kaukana. Nyt en kuitenkaan tuntenut mitään: Jaa, on siinä paljon lautasia ja laseja hyllyllä. Mein Gott, hyvä etten samantien pirauttanut YTHS:lle mitä pahalaatuisimmasta vaihtodepressio-oireilusta. Onneksi hätään löytyi nopeasti apua, kun ystävä ilmestyi perjantaina kapsäkkeineen ovelle. Johan astiarakkauskin löytyi uudestaan, kun viikonloppuaamut alkoivat kauniisti katetulla aamiaispöydällä neilikoineen, Siirtolapuutarha-kupillista tummapaahtoista kahvia unohtamatta. Pyöreitä vuosia täyttäneen ystävyyden kunniaksi leivottiin ei-niin-punainen red velvet -kakku, ja kilisteltiin lasillisilla kuivaa skumppaa. Juhla arjen keskellä selkeästi toimii, sillä koti tuntuu taas kodilta.
Finally back in Tampere! The flat starts to feel like home again, especially after this weekend. There's no better way to fall in love with your tableware again than putting it into good use, such as breakfast on the balcony, red brown velvet cake for anniversary and a glass of dry sparkling wine shared with an old friend.
Ihan samaa miettiny kuule noiden astioiden kanssa. Että hirvee määrä niitä on ja miehen mielestä puolet kuulemma joutais pois, mutta siinä vaiheessa kun 6 ihmistä ilmestyy syömään, on ihanaa kun voi kattaa kaikille samanlaiset lasit ja lautaset.
VastaaPoistaKuulostaa erinomaisen tutulta. Eihän noita itse tule kaikkia millään katettua, mutta onhan se kieltämättä kiva, kun pöydän saa tarvittaessa koreaksi. :)
PoistaTyyppi on kyllä edistyksellinen, sillä sulla ei oo pelkästään enemmän lautasia kuin meillä, vaan myöskin kakkulapio! Ja äkkiäkös järkkäät siellä kymmenen hengen rapujuhlat tahi nyyttärit lattialla, jolloin kaikki astiat tulee käyttöön, ta-daa!
VastaaPoistaEikä vain yksi vaan kaksi (2) kakkulapiota! Lisäksi oletan isomman pöydän automaattisesti kontribuoivan astioiden käyttöasteeseen, joskin kymmenen hengen kesteissä pysyttäneen edelleen siellä lattialla.
PoistaÖögasin eilen ruokalehtiä, ja olihan toi kakku sielläkin! Tunnetusti se, mikä on kuvattu Glorian ruoka&viinissä, ei voi olla kuin hyvää. Lehden versiossa oli tosin noin kymmenen kertaa enemmän kuorrutetta.
VastaaPoistaTotuuden sanoja. Toisaalta myös se, missä on suklaata, ei voi olla kuin hyvää, poikkeuksena sääntöön vain Sacher-kakku. Mitä kuorrutteeseen tulee, on sitä tuossakin kevyesti päältä puoli kiloa. Se vaan näyttää neljään kerrokseen jaettuna hämäävän kohtuulliselta. ;)
Poista