Teipit seinillä
lauantai 13. syyskuuta 2014
Seuraan uusimpia trendejä tyylilleni uskollisena noin viisi vuotta
jäljessä. Ensimmäisen washi-teippirullanikin sain ostettua viime
viikolla. Ensi töikseni teippailin parit kortit työpöydän ylle
koulutehtäväsessioita inspiroimaan, ja sen jälkeen teki mieli liimailla
mustavalkoraitaa joka puolelle kämppää. Tähän asti olen onnistunut vastustamaan kiusausta.
Muuten koti alkaa jo näyttää kodilta, etenkin nyt kun täällä on jo sänky huoneen nurkassa kyhjöttävän epämukavan patjan sijaan. Päiväpeittoon pitää vielä investoida, ja pöydän päälle on haussa jonkin sortin juliste seinää somistamaan. Itseni tuntien olen ylpeä, jos nämä rästit saan suoritettua ennen joulua. Olen haaveillut viime aikoina myös lepakkotuolista, se olisi kevyemmän näköinen ja sopisi tänne astetta paremmin kuin roskalavakohtalolta pelastettu nojatuolivanhus. Kysymys kuuluu vain, mikä sen mukavuusaste on, sillä en ole itse päässyt koskaan sitä koeistumaan. Jos ruudun toiselta puolelta löytyy kokemusta, arvostaisin vinkkiä!
Kaiken kaikkiaan tuntuu mukavalta keskittää pitkästä aikaa energiaa kotiinkin nyt, kun lähitulevaisuudessa ei siinnä äkkinäinen maisemanvaihdos. Samalla se on kuitenkin kovin uusi tilanne, josta olen vieläkin hämmentynyt. Tosiaanko täällä nyt ollaan seuraavat vuodet?
***
I bought washi tape and had the urge to tape everything possible. I managed to leave it at the cards on top of my desk but it did take some self control. Otherwise the flat starts to look like a home. It's nice but at the same time I'm a bit confused about the idea of staying here for the next years to come. Am I really not going anywhere for a while?
Lähetä kommentti