Arjen valopilkkuja
perjantai 10. lokakuuta 2014
Vielä kuukausi sitten en olisi uskonut, että voisin olla niin täystyöllistetty koulun ja treenien kanssa, ettei blogiinkaan meinaa ehtiä kirjoittaa. Vähän on myös hukassa, mistä tänne nyt vaihtovuoden raportoimisen jälkeen kirjoittaisi, kun aika kuluu pääasiassa kielitiedekirjojen, ranskan- tai ruotsinaineiden, halfguardien ja sweeppien parissa. Vaan toisaalta ehkäpä juuri siksi ihan hyvä muistutella itselleen edes täällä blogin puolella, että tuleehan sitä silloin tällöin jotain muutakin tehtyä.
Esimerkiksi olen tässä sentään ehtinyt Turkuun ja takaisin. Sukuloiminen oli oikein mukavaa, ja Suomen Pariisiin kotoutuneen vaihtokaverinkin kanssa istuttiin aurinkoista sunnuntaita jokirannassa ryystämässä mukikaupalla teetä. Parasta kuitenkin oli varsin energinen ja huomionkipeä otus, joka soi opiskelijalle yhteensä noin viiden minuutin työrauhan kandipapereihin syventymiseen.
I spent one weekend in Turku visiting relatives and seeing a friend from exchange. There was also this lively creature who successfully kept me from doing any uni work.
Tuo hauskanoloinen otus varmasti helpottaa sitä sun koirakuumetta vai vieläkö se vaivaa? ;)
VastaaPoistaTää syksy on kyllä näiden blogihommien kannalta huonoa aikaa. Kun päivät pimenee ei oikein kuviakaan tule otettua ja täälläkin on blogin punainen lanka vähän kadoksissa. Blaaah...
Helpotti kyllä ainakin hetkeksi! Saas nähdä, miten taas parin kuukauden päästä... :D
PoistaAllekirjoitan kyllä ehdottomasti syysbloggauksen vaikeuden. Lisäksi vielä tästä Suomi-arjesta on jotenkin vaikeampi kirjoittaa kuin vaihdon jatkuvasta menosta. Mutta ehkä se punainen lanka vielä löytyy molemmilta, jos ei muuten niin edes marraskuun jälkeen? :)