Kas marraskuu. En olisi uskonut tätä sanovani, mutta tällä kertaa pohjoisen pallonpuoliskon masentavin kuukausi ei tunnukaan uhkalta vaan mahdollisuudelta. Ensinnäkin, olkoonkin että tuo maassa lojuva lumi hipoo usein loskan määritelmää ja se ehtii kadota siitä vielä useaan otteeseen, mutta halleluja kuinka valoisaa!

Toisekseen, kaksi kuukautta siinä onkin mennyt, mutta nyt alkaa ilmassa olla vihdoin merkkejä siitä, että olen oppinut jotain opiskelusta! Varsinkin vaihtovuoden jälkeen tehokas opiskelu on ollut melko tuntematon konsepti, mutta ainakin tällä viikolla olen tykittänyt hengästyttävään tahtiin! Päivät ovat olleet pitkiä milloin mistäkin syystä, mutta onpa mukavaa todeta iltaisin ilman huonoa omaatuntoa, että nyt saa riittää, tänään on tehty tarpeeksi. Vapaa-ajan kouluahdistuksen olen saanut kuriin myös ottamalla iltalukemiseksi ja aamulehden tilalle tenttikirjan. Suomenkielistä tekstiä jostain muusta kuin kielioppiteorioista tai syntaksista, käyhän se jo rentoutumisesta!

Pohjamutiin valuneen koulumotivaationkin esille kaivaminen ei lopulta vaatinut muuta kuin rehellisen tunnustuksen, että nyt stressaa vähän liikaa. Yhdellä kurssilla heitin viatonta vesilintua, ja siitä lähtien koulunkäynti ei olekaan enää tuntunut suossa kahlaamiselta. Hip hip hurraa!

Sinällään toki ironista, että tässä ollaan kuusitoista vuotta kulutettu koulunpenkkiä ja siitä huolimatta pitää aktiivisesti opiskella opiskelua. 

***
This november started exceptionally. First of all it's so bright because of the snow that I'm not feeling pissed off at all and secondly, I might've finally learned how to study! The change is most likely only temporary and took only about 16 years but still!

Lähetä kommentti

Someikonit © JH / Koodikielellä.blogspot.fi. Sisällön tarjoaa Blogger.

Instagram