Joulun parhaat

Joulun parhaat

sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Kas vain, taas yksi joulu hurahti aktiivisesti laiskotellen. Uppouduin puuhaan niin tehokkaasti, etten tännekään muistanut mitään huudella. Parempi myöhään ja niin edespäin, toivottavasti juuri Sinullakin on ollut tunnelmallinen hyvän mielen joulu!

Kuvien ottaminen ei myöskään ollut millään tavalla prioriteettilistan kärjessä, minkä huomannee tämän postauksen saldosta. Kyseenalaisiin mustavalkoräpsyihin on sentään tallentunut joulun suurimmat tähdet. Karvaturrien ja Paratiisi-astiaston suvussa kulkevan ihailun lisäksi parhautta on ollut muun muassa neljä sukupolvea saman katon alla, puiden valkoiset pakkasoksat ja joulupöydän alkuruokatarjonta. Varsin mainio joulu näillä eväillä saatiinkin.

I'm a bit late with this but I wish you all have had a happy Christmas! Mine was very relaxing and consisted mostly of eating, admiring the obvious intelligence of my nephew and petting dogs. What a good life!

kommenttia: 0

Internationalen

Internationalen

torstai 18. joulukuuta 2014

Kun silloin tällöin sattuu pitämään silmät ja korvat auki, tulee mieleen, että ihan hyvin täällä Tampereellekin voisi leikkiä vaihtaria tai ainakin kansainvälistä ihmistä. Tiedä häntä, onko vasta vaihto avannut korvani vieraille kielille, mutta niihin törmää tätä nykyä joka paikassa. Bussissa kuulee melkein joka kerta jotain muuta kuin suomea, vapaa-ajalla tutustuu ulkomaalaisiin treenikamuihin ja kavereiden kavereihin. Yliopistosta en edes aloita. Voi kuinka ihanaa, Suomi suomalaisille -mentaliteetilla voisikin hiljalleen heittää vesilintua.

Vaihdon jälkeen Suomessa on ollut mukavaa viettää hengähdystaukoa. Saa puhua suomea, kertoa lukio- ja opiskelujuttuja ilman viiden minuutin selittävää alustusta. Tiedän mitä sanoa kaupassa ja varatessani lääkäriaikaa puhelimessa. Kaikki on niin ihanan helppoa mutta myös puuduttavan tylsää ilman mitään ulkomaalaiskontakteja.

Onneksi leipääntymiseltä pelastaa eilisen tapaiset päivät. Puhuin viisi tuntia saksaa joulutorilla (joskin kommunikaatioita hieman rajoitti toisen käyttämä käsittämätön saksin murteeksikin kutsuttu mongerrus) ja vietin iltaa suomalais-ulkomaalaisessa porukassa, josta tunsin yhden tyypin. Otettiin tyhjän baarin tanssilattia haltuun ja puhuttiin kolmea kieltä. Kiitos Suomi kun olet muutakin kuin pelkkiä suomalaisia!

***

I've realised only after exchange how many foreigners and immigrants there are in Tampere. How wonderful, it would get really boring if it was just us Finns alone here.

kommenttia: 0

Joulutunnelmaa mä metsästän

Joulutunnelmaa mä metsästän

maanantai 15. joulukuuta 2014

Mulle valkeni eilen, että kolmas adventti oli kovaa vauhtia menossa. Jouluun on siis nyt alle puolitoista viikkoa. Perinteiseen tapaan joululahjat ovat vielä lähes kaikki hankkimatta, eikä tässä harrasta tunnelmaakaan ole liiemmin näkynyt, kun olen joko juossut päivät pitkät paikasta toiseen tai sitten kiukutellut kotona stresseissä itsekseni.

Pieniä pilkahduksia joulumieltä on kaikesta huolimatta ollut havaittavissa. Perjantai-iltana käytiin Tallipihan joulutorilla, joskin niin myöhään, että kojut olivat jo kaikki kiinni. Mitä pienistä, valaistujen mökkien seassa tallusteleminen ilman ristin sielua oli kuitenkin rauhoittava kokemus. Eilen Helsingissä katsastettiin vielä Senaatintorin Tuomaan markkinat, ja siellä jouluvalojen keskellä pieni sisäinen joulumuorini havahtui hetkeksi horroksestaan.

Olen joka vuosi vannonut pyhittäväni joulukuun alun punaisille koristeasioille, glögille ja tunnelmaan virittäytymiselle, mutta joka ikinen kerta huomaan tässä vaiheessa joulumielen olevan tipotiessään. Kotona näyttäää tismalleen samalta kuin minä tahansa muunakin kuukautena ja suoritusstressi on huipussaan. Kaikkien näiden vuosien jälkeen päättelin vihdoin nyt, että asiaa saattaisi auttaa, jos sitä aktiivisesti itse keskittyisi rauhoittumaan. Onneksi tämä enkelikuoron säestyksellä ilmestynyt ajatus sattui nyt, kun vielä ehtii kokeilla teorian toimivuutta. Siispä tämän viikon illat keskityn vain jouluasioihin, aikataulustresseistä ja tenttikirjoista viis.

 

Every december I decide to get to the christmas hype and every time I fail. Then I finally realised that I would probably need to calm down a bit to achieve that mental state instead of running around in a full stress mode. Luckily I've still got one week to test the theory.

kommenttia: 0

Helsingin pauloissa

Helsingin pauloissa

sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Olen elokuun jälkeen tainnut käydä Helsingissä kolme kertaa, ja jo on kaverin suusta kuultu kiitoksia, kun mua on niin usein näkynyt. Myönnettäköön että parannus on melkoinen verrattuna esimerkiksi toiseen opiskeluvuoteen, jolloin minua ei saanut poistumaan Tampereelta millään ilveellä. Tänä vuonna sen sijaan on pääkaupungissa piipahtaminen tuntunut kovin helpolta. Sinne kotoutuneilla kavereilla on tietysti osuutensa asiaan, mutta täytyy tunnustaa, että kaupunki itsessäänkin vetää joka kerta enemmän puoleensa.

Muutos on melkoinen, kun nuorempana jos en nyt ihan inhonnut Helsinkiä niin melkein ainakin. Uudenmaan kasvattina sain tarpeekseen kehyskuntien Helsinki tai ei mitään -asenteesta, ja Tampereella virkistävää onkin ollut tutustua ihmisiin, jotka ovat käyneet pääkaupungissa yhden käden sormilla laskettavan kertamäärän ja välittävät paikasta tasan saman verran. Kyllä, Suomessakin on muita kaupunkeja!

Vuosien saatossa olen kuitenkin alkanut ymmärtää paikan hohtoa. Kampin, rautatieaseman ja Stockan bermudan kolmiosta poistuttua siitä on paljastunut ihan uusia kerroksia (mikä yllättävä havainto), ja onhan tuo kantakaupunki nyt nätti kuin mikä. Tässähän alkaa jo vallan odottaa uusia Helsinki-reissuja, joilla pääsee tutustumaan uusiin kulmiin!

I used to dislike our capital quite a lot when I was younger. In the past years I've changed my mind completely thanks to my friends living there. Helsinki has its own charm and I can't wait to discover a bit more of it every time I'm around.

kommenttia: 0

Sinivalkoinen painilauantai

Sinivalkoinen painilauantai

maanantai 8. joulukuuta 2014

Joulukuu alkoi jo päiviä sitten ja toinen adventtikin meni kymmenen minuuttia sitten. Piru vieköön, tässä käy taas perinteisesti ja joulu pääsee yllättämään, vaikka kuinka ajattelin aloittaa fiilistelyn tänä vuonna jo hyvissä ajoin. Itsenäisyyspäiväkin hurahti ikään kuin puolihuomaamatta. Tuntematon sotilas jäi perinteisesti taaskin katsomatta – nolo tunnustus, en ole koskaan nähnyt sitä alusta loppuun. Onneksi illalla oli sentään loistavat isänmaalliset pikkujoulutuparit Linnan juhlien kisakatsomoineen, mutta sinnekin sain suunnilleen juosta.

Orientaation puutteesta syytän tämän(kin) viikonlopun osalta painia. Peruskurssi päättyi viikko sitten, ja brassijujutsupukuni saapui perjantaina. Pakkohan heti lauantaina oli päästä kokeilemaan, miltä hiostavassa ninjapuvussa tuntuu jumpata. Elämänlaatuni parani taas kertaheitolla, kun tästä lähtien voin tulla kuristetuksi paljaiden käsien lisäksi myös esimerkiksi omaan kaulukseeni. Asiaankuuluvan isänmaallisesta tunnelmasta piti sentään huolta puvun juhlapäivävärit.

The 6th of December is the finnish Independent Day. It's such a nice day full of traditions but this year I had some problems with orientation. I got to try brazilian jiu jitsu since my suit (gi) finally arrived and I was so stoked about it that I got distracted the whole evening. At least the colour of the gi was appropriate for the special day.

kommenttia: 0