Mulle valkeni eilen, että kolmas adventti oli kovaa vauhtia menossa. Jouluun on siis nyt alle puolitoista viikkoa. Perinteiseen tapaan joululahjat ovat vielä lähes kaikki hankkimatta, eikä tässä harrasta tunnelmaakaan ole liiemmin näkynyt, kun olen joko juossut päivät pitkät paikasta toiseen tai sitten kiukutellut kotona stresseissä itsekseni.

Pieniä pilkahduksia joulumieltä on kaikesta huolimatta ollut havaittavissa. Perjantai-iltana käytiin Tallipihan joulutorilla, joskin niin myöhään, että kojut olivat jo kaikki kiinni. Mitä pienistä, valaistujen mökkien seassa tallusteleminen ilman ristin sielua oli kuitenkin rauhoittava kokemus. Eilen Helsingissä katsastettiin vielä Senaatintorin Tuomaan markkinat, ja siellä jouluvalojen keskellä pieni sisäinen joulumuorini havahtui hetkeksi horroksestaan.

Olen joka vuosi vannonut pyhittäväni joulukuun alun punaisille koristeasioille, glögille ja tunnelmaan virittäytymiselle, mutta joka ikinen kerta huomaan tässä vaiheessa joulumielen olevan tipotiessään. Kotona näyttäää tismalleen samalta kuin minä tahansa muunakin kuukautena ja suoritusstressi on huipussaan. Kaikkien näiden vuosien jälkeen päättelin vihdoin nyt, että asiaa saattaisi auttaa, jos sitä aktiivisesti itse keskittyisi rauhoittumaan. Onneksi tämä enkelikuoron säestyksellä ilmestynyt ajatus sattui nyt, kun vielä ehtii kokeilla teorian toimivuutta. Siispä tämän viikon illat keskityn vain jouluasioihin, aikataulustresseistä ja tenttikirjoista viis.

 

Every december I decide to get to the christmas hype and every time I fail. Then I finally realised that I would probably need to calm down a bit to achieve that mental state instead of running around in a full stress mode. Luckily I've still got one week to test the theory.

Lähetä kommentti

Someikonit © JH / Koodikielellä.blogspot.fi. Sisällön tarjoaa Blogger.

Instagram