Ensivaikutelmia
torstai 30. heinäkuuta 2015
Huomenta Wien! Täällä sitä nyt todella ollaan, miljoonakaupungissa Keski-Euroopan ytimessä.
Olo on tähän asti ollut samanaikaisesti mitä mainioin mutta toisaalta aika kummallinenkin. Asun kolmen hengen kimppakämpässä, mutta molemmat kämppikseni ovat tällä hetkellä äidin lihapatojen äärellä. Voin kertoa, että 90 neliömetriä tuntemattomassa paikassa tuntuu näin yksin aika isolta.
Hätä ei onneksi ole tämän näköinen, sillä wieniläiset ovat ilmeisesti ottaneet missiokseen saada mut tuntemaan oloni tervetulleeksi. Kävin näyttämässä naamaani tulevassa harjoittelupaikassani, ja käteen iskettiin samantien kahvikuppia, kaupungin karttaa ja puhelinnumeroa, johon saa soittaa, jos tulee mitä tahansa kysyttävää. Perjantaina olen menossa vuokraemäntäni kanssa yksille ja ensi viikolla näen kaverinkaveria. Hain eilen FB:n kautta ostamani pyörän ja juttelin tovin myyjän Rovaniemellä vaihdossa olleen ylisympaattisen kämppiksen kanssa keittiönpöydän ääressä. Viimeinen niitti oli eilen tilausbussikuski, joka liikennevaloissa tönöttäessään heitti mulle läppää aurinkoisesti viittoen. Mitä tämä ylitsevuotava sosiaalisuus oikein on?!
Muuten kaupungista ei ole vielä liiemmin raportoitavaa. Ensimmäiset päivät kuluvat vielä hoitaessa asioita ja kirjoittamalla viimeistä esseetä Tampereelle mutta viikonloppuna ajattelin heittäytyä vallan turistiksi. Valokuvaaminenkin innostanee enemmän, kun Suomesta tuliaisina tuomani sadepilvi ei kestänyt näillä leveysasteilla kuin eilisen.
Muuten kaupungista ei ole vielä liiemmin raportoitavaa. Ensimmäiset päivät kuluvat vielä hoitaessa asioita ja kirjoittamalla viimeistä esseetä Tampereelle mutta viikonloppuna ajattelin heittäytyä vallan turistiksi. Valokuvaaminenkin innostanee enemmän, kun Suomesta tuliaisina tuomani sadepilvi ei kestänyt näillä leveysasteilla kuin eilisen.
No kuulostaa ihan mahtavalta. Universumi ei ole sittenkään hylännyt! Se oli vaan odottanut sua Wienissä. PS. Vaadin jossain vaiheessa postausta Wienin kahvilakulttuurista ja siitä, miten saa tilattua haluamansa kahvin. Aikoinaan kahvilista oli muistaakseni kuin salakielellä kirjoitettu.
VastaaPoistaUniversumihan se siellä oli Wienin lentokentällä vastassa. Kahvilakulttuuriraportti coming up, heti kunhan ehdin itse perehtyä aiheeseen! Ps. Lufthansan ilmais- wiener melange Münchenin lentokentällä oli muuten petosta, se oli jotain kaakaokahvia. Mitä röyhkeyttä!
PoistaMitä aktiivisuutta, ostit pyörän jo Suomesta käsin (?)! Kreisii. Harkitsen muuten että tulisin joku viikonloppu kylään ja jättäisin pojat kotiin (elleivät väkisin halua mukaan), muahaha!
VastaaPoistaNäin tein, puolivahingossa aivan! Nyt kun vielä opettelisi ajamaan täällä jäämättä auton alle. Hoho, teretulemast vaan! Voidaan ottaa yhdessä Wien haltuun.
Poista