Jottei Wienin suurkaupunkihälinät pääsisi aivan yllättämään, siedätän itseäni ajattelemalla lämpimiä Helsingistä. Sinne olen nytkin matkalla pyörimään ystävien nurkissa ennen huomista lentoa.

Helsingissä ihan parasta on, että parin tunnin junamatkan vaivalla saa viikonlopun kaupunkiloman puoli-ilmaiseksi, kiitos lukiokavereiden pääkaupunkiseudulle kohdistuneen massamuuton. Ei tarvitse liikoja elämän kurjista tosiasioista stressata, kun Hesan naisten ihanaa seuraa on tarjolla milloin missäkin kaupunginosassa, unohtamatta hyvä ruokaa, punaviinilasillisia ja lukemattomia juoruja. 


Mainittakoon myös heinäkuun alun muutamat turistipäivät pääkaupungissa luxemburgilaisen vieraani ja oppaaksi värvätyn paikallisen kaverin kanssa. Opas vakuutti olevansa hommassaan maailman huonoin, mutta vastoin odotuksia Helsinki-kierros oli täysi kymppi. Kantakaupungissa pyörimisen lisäksi käytiin myös Suomenlinnassa, jossa allekirjoittanut suomalainenkaan ei ollut koskaan ennen ollut. Huntturissa valittu piknikviini oli niitä harvinaisuuksia, jotka maistuvat hyvältä pullonsuustakin juotuna, ja  kertomus oppaan paikallisten kavereiden jäätävistä koululauttamatkoista marraskuisessa räntäsateessa huvitti suuresti. Saaressa asuminen maan suurimmassa kaupungissa on jotenkin vähän absurdi ajatus näin sisämaalaiselle. 

Johtui se sitten merestä, kauempana asuvista ystävistä tai Päijänteen juomavedestä, kyllä Helsingissä vaan on erilaista seikkailun tuntua kuin arjen keskellä Tampereella.

Lähetä kommentti

Someikonit © JH / Koodikielellä.blogspot.fi. Sisällön tarjoaa Blogger.

Instagram