Viimeisen viiden vuoden aikana vietän nyt kolmatta marras-joulukuuta saksankielisellä Glühwein-sektorilla. Niinä kahtena kertana, joina olen jäänyt Suomen rannalle ruikuttamaan, on ikävää lievittänyt työpäivät joulumarkkinoilla – saksalaisissa kojuissa tietty. Siellä hilpeät saksalaiset keittelivät tietysti omat hehkuviininsä lämmittämään myyjien kohmeisia sormia. (Melko styrkkaa settiä muuten olikin.)

Ymmärrettävästi nyt ollaan päästy siihen pisteeseen, että Glühwein kuuluu jouluun siinä missä glögi ja piparitkin (lebkuchenit jätän sentään vielä suosiolla muille). Joulufiilistä ei viime viikkojen 16 lämpöasteessa ole muuten juuri näkynyt, mutta pimeinä iltoina olen kyllä usein kärttänyt joulutorikautta, erityisesti koska se Glühwein. 

Kunnes tänään, kaikkien näiden vuosien jälkeen, koin kauppareissulla valaistuksen: sitä Glühweiniahan myydään piru vieköön marketeissa siinä missä glögiä konsanaan! 

Arvoitukseksi jää, miten ymmärrykseni on onnistunut välttämään tämän itsestäänselvyyden, mutta yhtä kaikki, minulla on nyt oma henkilökohtainen Glühwein-puteli! Ainoa ongelma tässä on, ettei koko litraa kannattane ryystää samaa tahtia kuin suomalaista vastinettaan, jos huomenna meinaisi selvitä vielä töihin asti.

Lähetä kommentti

Someikonit © JH / Koodikielellä.blogspot.fi. Sisällön tarjoaa Blogger.

Instagram