Kotikahvilla
sunnuntai 24. tammikuuta 2016
Sisäinen kahvihifistelijäni havahtui tässä hiljattain horroksestaan. Hieman aamu-uninen se on vieläkin, mistä syytän lähinnä harjoittelua ts. toimistolla latkittuja kahviämpärillisiä. Sen kyllästämisen jälkeen harvemmin tekee mieli iltakahvia, voin kertoa.
Joka
tapauksessa kesällä kahvinkeittimeksi hankittu Aeropress on päässyt
pikkuhiljaa taas tositoimiin, ja kävinpä tässä eräänä päivänä
hankkimassa Kunnon Papuja katu-uskottavasta Kaffeefabrik-minikuppilasta.
Säästölinjalaisena olin tähän mennessä kitkuttanut paikallisen Pauligin
eli Julius Meindlin pavuilla. Kyllähän niistä kahvia sai aikaan, mutta
puolitoista vuotta (!) vanha pakkauspäivämäärä ei suuresti lämmittänyt
sydäntä.
Toista se on guatemalalaisten vastikään paahdettujen papusten kanssa. Pakettia avatessa kahvintuoksu lävähti samantien vasten kasvoja, ja makuerot ovat samaa luokkaa. Se näissä tuoreissa kahveissa on mukavaa, että jopa allekirjoittaneen varsin rajalliset makunystyrät saavat näistä irti ihan eri vivahteita tasapaksun kofeiiniliuoksen sijaan. Haaveilenkin heittäväni pihiydellä vesilintua myös Suomessa, mitä kahviin tulee. Välinehifistely kun ei kauas kanna, jos kahvipavuista ei ole mihinkään.
Uuh, Aeropress!
VastaaPoistaJa sait siis mukinkin ostettua! Mä en tiedä mikä muhun iski, katselin noita kaupassa, mutta huolimatta rakkauskuosistani numero yksi en jotenkin lämmennyt. Ehkä se toimii vaan kankaana (ja tarjottimena, ja ja)?
Sain kuin sainkin! Vähän samaa mietin itsekin, ja oikeastaan toi olisi ollut mustana ehkä kivempi. No, onhan tämä nykyinen jouluinen jos ei muuta, ja sitä paitsi meidän kämpän mukit tuntien oon ryystänyt Kaiken tuosta.
Poista