Onni on olla täällä ja lähteä pois

Onni on olla täällä ja lähteä pois

lauantai 14. toukokuuta 2016

Olenko jo maininnut, kuinka rrrakastan toukokuuta? Eihän tässä voi olla kuin onnellinen muun muassa kaikesta. Viime viikkojen helmisatoa on esimerkiksi:

Valo. Se on kaikkialla! Koko ajan! On kirkasta, pehmeää, keltaista, valkoista, oranssia, sinistä, hehkuvaa, himmeää ja ennen kaikkea luonnonvaloa. Sanon kyllä kaikille varianteille ja imen sitä itseeni kuin mikäkin pesusieni.

Vihreys. Meikän lempiväri on täällä taas! Niin ikään kaikkialla ja kaikissa eri sävyissä. Koti-ikkunoista avautuva järvimaisema (ts. junaradan takaa hädin tuskin pilkottava vilahdus Näsijärvestä) on toki kasvanut umpeen, mutta on se sen arvoista.

Lomatunnelmat. Tenttikirjat vielä ilahduttavat opiskelijaa, mutta tähän vuodenaikaan loma on mielentila. Aamen.

Kihelmöinti. Ihan kohta koittaa uudet kuviot Sveitsissä, ja uskallan hiljalleen innostua muutenkin kaikesta tulevasta, mitä en vielä tiedäkään. Maailmassa on niin paljon mahdollisuuksia, että jos joku lyö oven nenän eteen, aukeaa samalla tusina muuta.

Sosiaalinen elämä. Niin minä kuin ystävät olemme talvihorroksen jälkeen kömpineet koloistamme. Oli jo aikakin.

Viime viikkoina ei ole kulunut varmaan yhtäkään päivää, jolloin en fiilistellyt Suomea hurmoksessa. Osittain on sääli lähteä juuri nyt Sveitsin helteisiin, kun täällä on parhaat kuukaudet käsillä. Toisaalta itseni tietäen juuri maisemanvaihdos lienee osatekijänä euforiassani. Arkea arvostaa ihan eri tavalla, kun tietää olevansa kohta ihan muissa kuvioissa.

Samalla olen jo tosi täpinöissäni Bernistä ja kaikesta, mikä siellä odottaa. Allekirjoitan täysin erään viisaan ystävän toteamuksen omista kuvioistaan: on ihana olla siellä missä on ja on ihana lähteä pois. Win-win!