10+1 kysymystä (osa-aikaiselle) ulkosuomalaiselle

10+1 kysymystä (osa-aikaiselle) ulkosuomalaiselle

lauantai 5. elokuuta 2017

Puolivälissä-blogin Päivi heitti minulle jo jonkin aikaa sitten blogihaasteena kysymyksiä ulkosuomalaisuudesta, joten on korkea aika ryhtyä tuumasta toimeen. Vain väliaikaisesti ulkomailla asuvana taidan olla rajatapaus, mutta koska tällaiset haasteet ovat aina hauskoja, viis veisaan tarkemmista ulkosuomalaismääritelmistä ja tartun haasteeseen silti. Kiitos Päivi!

Ulkosuomalaisuudesta puhuttaessa mietin Saksaa pohjaten nykyiseen sijaintiini Hampurissa ja Mainzissa vietettyyn vaihtovuoteen, mutta puoli vuotta Wienissä on vaikuttanut merkittävästi hinkuuni palata aina uudestaan germaanimaihin. Viime vuonna ulkomailla asumisesta kertyi lisää kokemusta, kun vietin kesän harjoittelussa Sveitsissä. 

1. Mikä on parasta tämänhetkisessä asuinmaassasi?

Saksa on suurempi kuin Suomi. Kokoero ei ole itseisarvo, mutta tänne mahtuu enemmän ihmisiä, ajatustapoja ja tilaa olla oma itsensä. Joskus tuntuu, että Saksassa minulla on enemmän vaihtoehtoja omanlaisen paikan löytämiseen. Hieman turhamaisestikin ajatellen minussa on täällä ulkomaalaisena myös jotain erilaista kuin muissa, kun taas Suomessa tunnen silloin tällöin hukkuvani massaan.

Toisekseen vaikka pelkkä materia ei teekään ihmistä onnelliseksi, Suomea parempi ostovoima nostaa elintasoani täällä. Ostan täällä enemmän ja monipuolisemmin luomua sekä tuoreita vihanneksia ja hedelmiä, koska niitä on tarjolla ja ne ovat halvempia. Leikin hipsteriä ostamalla kotiin Fritz-kolaa ja käyn enemmän kahviloissa ja viinibaareissa. Arjen ulkoiset puitteet vastaavat täällä enemmän sitä, minkälaisesta elämäntyylistä haaveilen. 

Ehdoton plussa on myös ilmasto. Ei ole täällä marraskuun räntäsateita tai kesäkuun +10 astetta. Sateinen Pohjois-Saksa on toki asia erikseen, mutta varsinkin etelämmässä kesä kestää helposti pari kuukautta kauemmin ja elämä siirtyy enemmän ulkoilmaan. 

2. Entä ikävintä?

Mietin tätä tosi pitkään, mutten keksinyt mitään, mikä Saksassa itsessään ärsyttäisi. Käteisellä maksaminen? Siihen tottuu nopeasti. Naurettavat nettikiintiöt puhelinliittymissä? Käytän täällä suomalaista, ei haittaa. Perinteinen saksalainen besserwisser-miestyyppi, joka tietää kaikesta kaiken eikä ujostele kertoa sitä? Pidemmän päälle väsyttävää seuraa mutta pienissä määrin varsin huvittava tapaus.

En ole tainnut koskaan asua täällä tarpeeksi kauan väsyäkseni saksalaisen kulttuurin piirteisiin. Ikävintä on pikemminkin se, etten pääse kunnolla kotiutumaan oikein mihinkään maahan vaihtaessani jatkuvasti maisemaa. Saksassa tämä näkyy siinä, että olen usein pihalla: keskusteluissa, etiketin mukaisessa puhuttelussa, puheenaiheissa. Kaikissa vuorovaikutustilanteissa joutuu näkemään enemmän vaivaa ja ajoittainen ulkopuolisuuden tunne on vain hyväksyttävä. 

3.  Jos saisit matkustaa mihin tahansa maahan kahdeksi viikoksi, mihin menisit?

Portugaliin! Olen haaveillut Portugaliin matkustamisesta jo vuosia, mutta se ei ole ikinä osunut matkan varrelle. Olisi ihana kierrellä Lissabonissa, Portossa ja rannikolla pari viikkoa ja tutustua maahan kaikessa rauhassa. Viime aikoina olen haaveillut myös alppilomasta Itävallassa. Wienissä ollessa on Itävallan vuoristoiset länsiosat jäivät olemattomalle huomiolle. Parissa viikossa ehtisi nähdä pari isompaakin kaupunkia ja eritoten käydä reippailemassa alppimaisemissa. 

4. Mihin kohteeseen matkustaisit uudestaan?

Sinne Itävaltaan tietty! Tosin tällä kertaa kohteena ei olisi sama armas Wien vaan maan länsiosat, joissa en ole ikinä käynyt, joten tätä ei ehkä lasketa. Puola on toinen maa, jossa olisi mielenkiintoista käydä uudestaan. Etenkin Varsovasta jäi sellainen olo, että kaupunkiin pitäisi päästä tutustumaan ajan kanssa.

5. Mitä suomalaista ruokaa kaipaat ulkomailla?

En ikinä Suomessa himoitse salmiakkia, mutta germaanimaissa sitä tekee aina mieli juuri siksi, ettei sitä saa. Hampurin lakua ja salmiakkia notkuvat karkkihyllyt ovat tässä tosin poikkeus, joten tällä haavaa ei ole tarvinnut sitä ikävöidä. Uunituoretta ruislimppua kaipaan joskus, mutta saksalainen leipä on kyllä niin hyvää, että ikävä iskee aika harvoin. Saksassa haaveilen aina marjastamisesta ja sienestämisestä, vaikken sitä Suomessa ikinä tee – lähinnä siksi, että olen aina parhaimmat marja- ja sienikaudet ulkomailla. 

6. Uskotko muuttavasi joskus takaisin Suomeen?

Heti syyskuussa, kääk! Kokonaan toinen kysymys onkin, muutanko koskaan pysyvästi ulkomaille. Hinku on välillä kova, ja joskus taas Suomi tuntuu ihan hyvältä paikalta rakentaa koti. Kaukana horisontissa häämöttää valmistuminen yliopistosta, ja saa nähdä, minne tie sen jälkeen vie. 

7. Mikä on asuinmaasi hauskin/mielenkiintoisin juhlapyhä?

Karnevaalikulttuuri on jäänyt elävästi mieleen, sillä entinen vaihtokaupunkini Mainz on yksi Saksan suurimmista karnevaalikaupungeista. Tampereen kokoiseen kaupunkiin pakkautuu karnevaaliaikaan parhaimmillaan yli miljoona ihmistä, kaikki naamioasuissa ja juhlatunnelmassa. Samaan katujuhlaan mahtuu lapsiperheitä, poliittinen satiiri ja ensihumalaansa juovia teinejä. 

8. Mikä oli vaikeinta ulkomaille muutossa?

Edestakaisin muuttaminen. Viimeisen 4 vuoden aikana pisin aikana yhdessä maassa putkeen on ollut 11 kuukautta. Siinä ajassa en ehdi asettua ulkomaille mutta Tampereellakin olen koko ajan lähtökuopissa. Välitilassa eläminen on ollut jännittävääkin: kun ei ole sitonut itseään tiettyyn paikkaan, ovat kaikki ovet auki. Pidemmän päälle siirtolaiselämä alkaa kuitenkin väsyttää, ja olen huomannut viime aikoina kaipaavani jotain kiintopistettä, jonne voisin rakentaa kodin ja pysyä siellä edes muutamia vuosia. 

9. Voisitko kuvitella asuvasi jossain muualla kuin Suomessa tai tämänhetkisessä asuinmaassasi?

Totta puhuen olen varsin nirso näissä maa-asioissa. Suomen ja Saksan lisäksi voisin hyvinkin harkita Itävaltaa, mutta muita asuinmaita en ole tainnut koskaan tosissani edes miettiä. En kaipaa elämääni suuria kulttuurisokkeja tai totutusta poikkeavaa elämäntyyliä, ja germaanimaihin kotoutuminen on suomalaiselle varsin helppoa. Myös kieli rajoittaa vaihtoehtoja. Uuteen kotimaahan on huomattavasti vaivalloisempaa päästä sisään, jos ei puhu kieltä, ja toisaalta kieltenopiskelijana tiedän varsin hyvin, kuinka paljon aikaa ja energiaa vie oppia uusi kieli alkeista C1-C2-tasolle. Saksa on kiinnostaunt kielenä ja kulttuurina niin paljon, että olen nähnyt sen vaivan mielelläni, mutta en halua aloittaa kaikkea alusta, jos ei ole pakko. 

10. Mikä oli vuoden 2016 mieleenjäävin hetki?

En osaa ajatella mitään tiettyä käänteentekevää hetkeä viime vuodelta, mutta mieleen on jäänyt Sveitsissä vietetyn kesän kepeys. Kerrankin jätin stressaamisen tein sen sijaan juuri sitä, mitä mieleen tuli: nautin kesähelteistä, join paljon viiniä, rakastuin vuoristomaisemiin, kävin joenrannassa lukemassa enkä murehtinut tulevasta tippaakaan. Se kesä tuntui hyvällä tavalla loputtomalta.

11. Aiotko matkustaa jonnekin tänä vuonna? Minne? 

Ennen kotiinpaluuta luvassa on vielä visiitti siskon luo Etelä-Saksaan. Varsinaisia ulkomaanreissuja ei Saksasta palattuani taida olla luvassa ennen ensi vuotta, ellen sitten keksi spontaanisti jotain opiskelijabudjettiin sopivaa kohdetta. Olisi hauskaa reissata pitkästä aikaa kotimaassakin, mutta Suomen loppusyksy ei välttämättä kannusta kotimaanmatkailuun. 

Haaste kiertänyt jo niin monen ulkosuomalaisen blogissa, että laitan sen avoimena eteenpäin. Sinä ulkosuomalainen bloggaaja (kuten allekirjoittaneesta huomaa, on määritelmä varsin väljä), joka et ole vielä tähän tarttunut, anna palaa!

Säännöt Liebster Awardin vastaanottamiseen: 

• Kirjoita postaus palkinnon saamisesta ja julkaise se blogissasi
• Kiitä henkilöä, joka nimitti blogisi ja linkkaa hänen bloginsa postauksessasi
• Lisää blogiisi Liebster Awardin logo osoitukseksi palkinnosta
• Lisää postaukseen myös palkinnon säännöt
• Vastaa palkinnon antajan esittämiin kysymyksiin
• Nimitä 5-11 uutta blogia
• Keksi kysymykset bloggaajille, jotka nimität
• Ilmoita nimityksestä valitsemillesi bloggaajille ja linkkaa oma postauksesi heille
• Linkkaa Liebster Award -postauksesi myös sinut nimittäneen blogin postaukseen