Suomessa opiskelijan kesäloma on varsin kyseenalainen käsite. Kesää ei tunnista säistä ja "loma" tarkoittaa töitä yliopiston sijaan. On kuitenkin yksi pettämätön kriteeri, jolla tuon mystisen ajanjakson voi tunnistaa: opintoihin liittymätön kirjavuori. Ainakin allekirjoittaneella lukuinto alkaa usein heti vikan tentin jälkeen ja kirjahamstraus jatkuu alkusyksyyn. Kuinka mahtavaa onkaan vaan lukea, ilman että kukaan tulee jälkikäteen tenttaamaan, mitä kirjasta jäi päähän. 

Siltä varalta, ettei kaikkien lukuinto lopukaan kuin seinään heti syyskuun alettua, tässä pari lukusuositusta kesältä. Lista on varsin tietokirjapainotteinen, sillä tykkään vaikuttaa fiksummalta kuin olenkaan, mutta mukaan mahtuu kyllä yksi ehdoton romaanisuosituskin!



Tim Marshall – Prisoners of Geography
Hyvä geopoliittinen yleiskatsaus kaikille maailmanpolitiikasta kiinnostuneille. Miksi Yhdysvallat on noussut kiistattomaksi maailmanvallaksi, miksi Kiina pitää Tiibetistä kynsin hampain kiinni kaikista ihmisoikeusrikkomuksista huolimatta ja miksei Pohjois-Korealle ole jo tehty jotain? Marshall selittää kymmenen kartan avulla merkittävimpien valtasuhteiden ja konfliktien taustoja ja tulevaisuutta. Lukukokemus oli oikein sivistävä ja yleistajuinen, joskin olen lukenut myös mukaansatempaavammin kirjoitettuja tietokirjoja. 
Syvällisempi arvostelu kirjasta löytyy täältä.

Michael Pollan – Omnivore's Dilemma
Luin joitakin vuosia sitten Pollanin Oikean ruoan puolesta ja vouhkasin kirjasta puoli vuotta. 2006 julkaistu Omnivore's Dilemma ei yllä aivan samalle tasolle mutta aiheuttaa erinomaisesti epämukavuutta ja tunnontuskia ruokavalinnoista. Kirjassa Pollan ruotii (amerikkalaista) tehotuotantoa, tehotuotettua luomuruokaa, superluomua ja itse metsästettyä ja kerättyä ruokaa sekä ekologisesta että syöjän subjektiivisesta näkökulmasta. Amerikkalaisen ruoantuotannon pahimmat kauhukuvat eivät onneksi ole rantautuneet Eurooppaan, mutta kirja onnistui siitä huolimatta nostamaan paljon pohdittavaa niin omista ruokavalinnoista kuin maailmanlaajuisesta ruokajärjestelmästäkin. Mukaansatempaavasti alkaneen kirjan draivi laski loppua kohti, mutta lopputuloksena on ehdottomasti lukusuosituksen arvoinen opas!

Marie Kondo – KonMari
Siskon kirjahyllystä löytynyt järjestelijän raamattu oli mukavan nopeaa luettavaa, ja selasin sen loppuun vierailuviikonlopun aikana. Väliin sattui aikamoista hömppääkin (toinen hömppä eli Me Naisten kolumni muistuttaa hyvin liiallisen konmarittamisen vaaroista), enkä ihan allekirjoittanut rivien välistä kuultavaa stereotypistä sukupuolikuvaa, mutta oli siellä ihan hyviäkin vinkkejä. En ole suunnitellut vielä varsinaista KonMari-operaatiota Suomeen palattuani, mutta kirjan luettua kyllä vähän houkuttaa karsia tavaramäärää…

Miika Nousiainen – Juurihoito
Listan pakollinen kaunokirjallisuuden edustaja! Sisko iski myös Juurihoidon käteeni vierailuni päätteeksi, mikä olikin hyvä, sillä yli 9 tunnin bussimatkalla Mannheimista Hampuriin oli ruhtinaallisesti aikaa lukaista kirja kertaheitolla. Isänsä hylkäämä Pekka törmää aikuisena juurihoidossa velipuoleensa hammaslääkäri-Eskoon, jonka olemassaolosta hän ei tiennyt mitään. Miehet lähtevät selvittämään isänsä vaiherikasta elämää aina Lieksasta Australian peräkylille ja löytävät matkan varrelta sisaruksia vaikka muille jakaa. Huumorilla ryyditetystä kirjasta jäi jäljelle ihanan naiivi varmuus maailman hyvyydestä ja suvaitsevaisuuden helppoudesta. Loistavaa hyvän mielen mielen luettavaa.



Lukulistalla on vielä muutama opus. Kunhan saan tämänhetkisen maailmanhistoriapläjäyksen eli Jared Diamondin Guns, Germs and Steel -kirjan luettua, on odottamassa vielä niin ikään siskon lainaama Capital sekä ruoantuotannon kestämättömyyttä käsittelevä saksalainen Harte Kost. Todennäköisestihän ne jää  kyllä lukematta, kun koulun alettua keskittymiskykyä riittää korkeintaan hömppäkirjoille.

Mitä te olette viime aikoina lukeneet?

2 kommenttia

  1. Hauskaa tämä samanaikainen kirjapostaaminen :)
    Mä luen tällä hetkellä tosi vähän englanniksi tai edes saksaksi, koska yritän pysyä äidinkielikuplassa ja lukeminen auttaa omaakin kirjoittamista. Mun mies lukee paljon angloamerikkalaista kirjallisuutta, minä suomalaista nykykirjallisuutta - ja tietty lastenkirjoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Great minds think alike. ;)

      Äidinkielikupla on ulkosuomalaisena kirjailijana varmasti tavoiteltava olotila. Itse olen päätynyt englanninkielisiin versioihin lähinnä saatavuussyistä, kun saksankielisiin kirjoihin ei riitä aivot työpäivien jälkeen. Suomalaista nykykirjallisuutta tulee tosin harvoin luettua Suomessakaan, vaan eniten on kulunut käännöskirjallisuutta.

      Poista

Someikonit © JH / Koodikielellä.blogspot.fi. Sisällön tarjoaa Blogger.

Etsitkö jotain?

Instagram