Moi moi Saksa!
perjantai 1. syyskuuta 2017
Se oli sitten siinä. Rakas Hampurin-koti on hyvästelty, kämppisten kanssa on ryystetty viimeiset viinit ja vain vähän ylipainoiset laukut raahattu lentokentälle. Suomen syksy odottaa.
Kesä Saksassa tuntui tulevan ja menevän nopeammin kuin ehti kissaa sanoa. Hampuri kohteli meikäläistä kuitenkin hyvin. Kohdalleni osui paljon ihania ihmisiä – vaikka molemmat asuntoratkaisuni olivat kovin lyhytaikaisia, ottivat kämppäkaverit minut aina avosylin vastaan ja turvallisesti paikallisten siipien suojaan. Myös harjoittelussa yksi onni oli välittömät työkaverit ja rento ilmapiiri. Oikeastaan koko harkka itsessään oli yhtä onnea, joka antoi inpiraatiota tulevaisuuden juoniin.
Tällä kertaa tuntuu kuitenkin hyvältä palata Suomeen. Viime vuosina näiden reissujen jälkeinen paluu Tampereelle on harvemmin saanut minua varsinaisesti hyppimään riemusta, mutta nyt kotiin on jo hinku. Se on vaihteeksi oikein mukava tunne.
Lähetä kommentti